Manuel REO TAHITI 6e

63 ono ’ahuru ma toru Pörïnetia faräni « Të vai nei i roto i te moana Pätitifä, te hö’ë fenua : ’o Pörïnetia faräni töna i’oa. E pae ta’amotu i Pörïnetia faräni. Të vai ra i te pae tö’o’a o te rä, te ta’amotu nö Tötaiete. I röpü e tae atu i te pae hiti’a o te rä, e ’itehia te ta’amotu nö Tuämotu mä. Të ti’a ra i raro, i te pae apato’a - hiti’a o te rä, te ta’amotu nö Ma’areva mä. ’E te ta’amotu nö Tuha’a pae mä, të tärava ra ï a i te pae apato’a - tö’o’a o te rä. ’Äre’a te ta’amotu nö Matuita mä tei te pae apato’erau ï a » Te höho’a fenua : La carte géographique Te ta’amotu : L’archipel Te moana Pätitifä : L’océan Pacifique Nä poro e hä : Les quatre points cardinaux HEURA’A TA’O TE MAU TA’AMOTU MÄRAMARAMARA’A I TE PARAU 1. ’A fa’aro’o mai 2. ’A pähono mai 1. E hia rahira’a ta’amotu e vai ra i Pörïnetia faräni ? 2. ’O vai te i’oa o te mau ta’amotu nö Pörïnetia faräni ? 3. Tei te hea pae te ta’amotu nö Tötaiete ? 4. Tei te hea pae te ta’amotu nö Tuämotu mä ? 5. Tei te hea pae te ta’amotu nö Ma’areva mä ? 6. Tei te hea pae te ta’amotu nö Matuita mä ? 7. Tei te hea pae te ta’amotu nö Tuha’a pae mä ? Mirose Paia e Jacques Vernaudon, Tahitien ’ia ora na ’api II, 2007